Hei!

Olen 45v eronnut, 4 lasta (nyt jo aikuisia) ja elämään on mahtunut ja tuntuu koko ajan ilmestyvän jotain draamaa eikä ikinä ole missään määrin tasaista. Olen lapsesta asti kuullut painostani muodossa tai toisessa ja laihduttaminen ja ruoan tarkkaileminen on aina kotoa asti kuulunut elämääni. Vaikka nyt jälkeenpäin ajatellen olin painoindeksin mukaan normaalipainon rajoissa esikoiseeni asti (21v). Joten kiitti vaan mutsi - luulin, että olen punkero, jolla peli on suunnilleen menetetty!!
No mutta, tavoitteena siis runsas painon pudotus, aikajanoista viis kunhan suunta olisi koko ajan alaspäin. Nivelten ym vuoksi tavoite on siis normaalipaino. Ymmärrän, että iän myötä homma käy vaikeammaksi, joten asiaan pitää tarttua nyt eikä odotella vaihdevuosien alkamista.

Tsempataan toisiamme matkalla siihen omaan tavoitteeseen!!